Milloin viimeksi mietin elämän seksittömyyttä? Luultavasti tänään. En tietoisesti, mutta jollain tasolla. Tietoisesti pohdin sitä viime sunnuntaina.
Tulin kotiin järjettömässä tuiterissa. Kello oli viisi. Jääkaapista löytyi vain palanen juustoa. Se ja lasillinen vettä riittivät tyydyttämään silloiset tarpeeni mainiosti. Sitten tein jotain, mitä kommuunissa ei pitäisi tehdä. Höristin korviani.
Äänistä päätellen yksi kämppiksistäni oli päättänyt harrastaa poikaystävänsä kanssa villiä aamuyöseksiä. Mieleni teki koputtaa oveen ja huomauttaa pariskuntaa hiljaisesta hetkestä kello kymmenen ja kello seitsemän välillä. Kimppakivan ehdottaminenkin olisi voinut olla vaihtoehto.
Seksitöntä elämää ei helpota se, että suurin osa kämppiksistäsi elää parisuhteessa. Ja nekin jotka eivät elä, levittelevät alusvaatteitaan pitkin eteistä. Siitä en mene takuuseen, ovatko kyseiset tilanteet oikeita, vai silkkaa sinkkukämppisten huolimattomuutta. Haluaisin uskoa jälkimmäiseen.
Kommuunissa joutuu väkisinkin tekemisiin toisten ihmisten panotouhujen kanssa. Niin on ollut ennenkin. Edellisten kämppisten kanssa hommista puhuttiin kuitenkin aika avoimesti, eikä ketään tuntunut haittaavaan. Päinvastoin. Aamiaispöydässä saatettiin virnuilla suuntaan jos toiseen. Leikkimieliseltä vihjailulta ei säästynyt yksikään, joka oli tuonut asuntoon vastakkaisen sukupuolen edustajan.
Nyt tilanne on lähinnä kiusallinen. En tunne nykyisiä kämppiksiäni niin hyvin, että voisin aamulla virnuilla ja kiusoitella siitä, mitä olin kuullut. Lisäksi kuiva kausi katkeroittaa. Jos minä en saa, niin ei kyllä muidenkaan pitäisi saada. Perkele.
Söin leipäni ja pakenin huoneeseeni mahdollisimman pian ennen naapurin orgasmia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti