Pitääkö naisen asunnossa olla kondomeja?

Otsikko kuulostaa lähinnä keskinkertaisen keskustelupalstan kysymykseltä, mutta aihe sinänsä on vaivannut minua viime päivinä.

Keskustelin nimittäin S:n kanssa tässä hiljattain aiheesta. Hän oli täysin tyrmistynyt siitä, ettei meikäläisen laatikoista löydy yhden yhtä kondomia.

"Pitääkö sinkkunaisen aina olla valmiina seksiin? " kysyin, ja aloin pohtia, tekeekö kumittomuus minusta vastuuttoman naisen.

Itse lasken tässä asiassa miehen varaan.  Suojatkoon itse oman välineensä. Sanokoot ihmiset mitä vaan, en vain vielä tässä iässäkään kehtaa marssia lähikaupan kassalle ja ostaa pakettia. Miehen on tehtävä mikä miehen on tehtävä.

Toisaalta kondomien ostoon liittyy itselläni myös todella surkeita muistoja. Kuten se, kun ex-poikaystäväni ilmoitti vanhemmilleen keskellä päivää meidän lähtevän nyt yhdessä noutamaan turvakumeja. Ehkä kumi-kammoni juontaa juurensa häpeästä?

Väärässä huoneessa

Milloin viimeksi mietin elämän seksittömyyttä? Luultavasti tänään. En tietoisesti, mutta jollain tasolla. Tietoisesti pohdin sitä viime sunnuntaina. 

Tulin kotiin järjettömässä tuiterissa. Kello oli viisi. Jääkaapista löytyi vain palanen juustoa. Se ja lasillinen vettä riittivät tyydyttämään silloiset tarpeeni mainiosti. Sitten tein jotain, mitä kommuunissa ei pitäisi tehdä. Höristin korviani.

Äänistä päätellen yksi kämppiksistäni oli päättänyt harrastaa poikaystävänsä kanssa villiä aamuyöseksiä. Mieleni teki koputtaa oveen ja huomauttaa pariskuntaa hiljaisesta hetkestä kello kymmenen ja kello seitsemän välillä. Kimppakivan ehdottaminenkin olisi voinut olla vaihtoehto.

Seksitöntä elämää ei helpota se, että suurin osa kämppiksistäsi elää parisuhteessa. Ja nekin jotka eivät elä, levittelevät alusvaatteitaan pitkin eteistä. Siitä en mene takuuseen, ovatko kyseiset tilanteet oikeita, vai silkkaa sinkkukämppisten huolimattomuutta. Haluaisin uskoa jälkimmäiseen.

Kommuunissa joutuu väkisinkin tekemisiin toisten ihmisten panotouhujen kanssa. Niin on ollut ennenkin. Edellisten kämppisten kanssa hommista puhuttiin kuitenkin aika avoimesti, eikä ketään tuntunut haittaavaan. Päinvastoin. Aamiaispöydässä saatettiin virnuilla suuntaan jos toiseen. Leikkimieliseltä vihjailulta ei säästynyt yksikään, joka oli tuonut asuntoon vastakkaisen sukupuolen edustajan.

Nyt tilanne on lähinnä kiusallinen. En tunne nykyisiä kämppiksiäni niin hyvin, että voisin aamulla virnuilla ja kiusoitella siitä, mitä olin kuullut. Lisäksi kuiva kausi katkeroittaa. Jos minä en saa, niin ei kyllä muidenkaan pitäisi saada. Perkele.

Söin leipäni ja pakenin huoneeseeni mahdollisimman pian ennen naapurin orgasmia.